Suomalaiset musiikkiartistit saavat ulkomailta esityskorvauksia useiden miljoonien eurojen edestä vuosittain. Kaikkein suurimmat korvaukset maksetaan Jean Sibeliuksen säveltämästä viulukonsertosta. Suomalaisen musiikkiviennin arvo on kansainvälisellä tasolla varsin vaatimaton, mutta ylpeyden aiheita löytyy suomalaisen musiikin piiristä silti riittämiin.

Suomalaiset muusikot ja yhtyeet esiintyvät yhä suuremmilla lavoilla ympäri maailmaa ja tekevät kansainvälisellä musiikkiareenalla myös yhä arvokkaampia sopimuksia. Suomalaisen musiikin todellinen nousu alkoi 1900-luvun loppupuoliskolla, mikä on merkittävää aikaa Suomen historiassa etenkin siitä syystä, että musiikki on ollut meille kautta aikojen erittäin tärkeä tapa määritellä omaa identiteettiämme. Samalla musiikki on myös toiminut tärkeänä tapana saada oma äänemme kuuluviin kansainvälisellä tasolla.

Suomirock

Suomirockia on tehty aina 1950-luvulta lähtien, mutta ilmiö nousi suurempaan suosioon vasta 70- ja 80-luvun taitteessa. Alkuaikoina suomalaiset rockmuusikot esittivät lähinnä vain ulkomaisten hittien suomennettuja versioita, mutta rockmusiikin noustua suurempaan suosioon yhä useammat artistit alkoivat myös säveltää itse ja kirjoittaa omia kappaleitaan.

Yksi kaikkien aikojen suosituimmista suomalaisen rockmusiikin yhtyeistä on Dingo. Yhtyeen keulahahmona toimii yhä tänä päivänäkin legendaarinen Pertti Neumann. Voidaan melko varmuudella väittää, että jokainen suomalainen on kuullut sellaisista legendaarisista kappaleista kuin “Autiotalo”, “Nahkatakkinen Tyttö” ja “Levoton Tuhkimo”. Dingo on julkaissut pitkän taipaleensa aikana peräti 17 albumia ja 30 singleä ja yhtyeen musiikki soi edelleen säännöllisesti suomalaisilla radiokanavilla ja ravintoloissa. Vaikka yhtyeen kansainvälinen menestys rajottui pitkälti etelänaapuriimme Viroon, elettiin vuosina 1984-1986 Suomessa todellista Dingo-hysterian aikaa. Yhtyeen jäseniä seurattiin kaikkialle ja keikat olivat lähes aina loppuunmyytyjä.

Suomalaisista rokkimuusikoista ensimmäisenä suurta ulkomaista menestystä saavutti Hurriganes, jonka keulahahmona nähtiin Remu Aaltonen. Yhtyeen kappaleet pääsivät radiokanavien kärkilistoille sekä Suomessa, Ruotsissa, että Virossa. Räväkkä duo Hanoi Rocks puolestaan oli 80-luvun kansainvälisesti parhaiten menestyvä suomalainen yhtye, ja kaksikko on edelleen todella suosittu Yhdysvalloissa, Britanniassa, Ruotsissa ja Japanissa. Intian Delhissä Hanoi Rocks teki historiaa olemalla ensimmäinen kaupungissa koskaan esiintynyt länsimaalainen rockyhtye.

Klassinen musiikki

Sibelius on maailmalla kaikkien aikojen parhaiten tunnettu suomalainen säveltäjä. Vaikka Sibeliuksen musiikkia ei tänä päivänä Suomessa enää juuri soiteta, on hänen musiikkinsa edelleen tunnettua ja arvostettua maailman eri kolkissa. Sibeliuksen teoksia kuullaan kansainvälisellä tasolla niin radiossa, televisiossa kuin konserteissakin. 1990-luku on suomalaisen klassisen musiikin kulta-aikaa ja peräti amerikkalainen New Yorker -lehti uutisoi tuolloin, että “suomalaiset ovat vallanneet klassisen musiikin”. Lontoossa julkaistava The Times puolestaan korosti, että “Suomella on eniten menestyksekkäitä säveltäjiä asukaslukua kohti”. Suomalaisen klassisen musiikin menestys maailmalla ei suinkaan rajoittunut 90-luvun lopulle, vaan se on yhä edelleen arvostettua monella puolella maailmaa. Maailmankuullut kapellimestarit Esa-Pekka Salonen ja Osmo Vänskä ihastuttavat klassisen musiikin ystäviä Yhdysvalloissa. New Yorkissa sijaitsevassa Lincoln Centerissä vietetään vuosittain myös Finnish Voices -tapahtumaa, joka on osoitettu suomalaiselle kamarimusiikille. Tapahtumassa kuullaan muun muassa Einojuhani Rautavaaraa, Jukka Tiensuuta, Olli Mustosta ja Jouni Kaipaista.

Pelimusiikki

Yksi erikoisimmista kansainvälisesti menestyneistä suomalaisista musiikkigenreistä on pelimusiikki. Pelimusiikilla tarkoitetaan siis musiikkia, jota käytetään erilaisten pelien, kuten konsolipelien ja kolikkopelien taustalla. Esimerkiksi nettikasinot ovat jo pitkään tuoneet markkinoille huippusuosituiksi nousseita brändättyjä musiikkiaiheisia kolikkopelejä, joiden taustalla soi esimerkiksi Led Zeppelinin, KISSin tai Megadeathin tuotanto. Nyt myös suomalainen pelimusiikki on päässyt kansainvälisen menestyksen makuun. Suomen tunnetuin pelisäveltäjä Ari Pulkkinen on tuottanut musiikkia useille kansainväliseen menestykseen nousseille peleille, kuten esimerkiksi Angry Birds, Resogun, Outland, Trine ja Trine 2. Vaikka pelimusiikki mielletään pääasiallisesti taustamusiikiksi, tarjoaa laadukas pelimusiikki unohtumattoman kokemuksen. Rakkaudesta pelimusiikkia kohtaan sai alkunsa myös vuonna 2016 perustettu suomalainen Game Music Collective, joka tunnetaan Euroopan ensimmäisenä pelimusiikkiorkesterina. Yhtye keikkailee enimmäkseen pitkin Suomea, mutta myös Karibian risteilyllä on jo päästy nauttimaan ensiluokkaisesta suomalaisesta pelimusiikista.